Miten rahastojen kulut lasketaan?

Rahaston kulut eivät ole lasku, joka tulee postissa tai näkyy erillisenä veloituksena tilitapahtumissa. Ne vähennetään suoraan rahaston arvosta joka päivä, pienissä osissa, ennen kuin näet rahaston arvon omalla tililläsi. Siksi kulua ei huomaa yksittäisenä tapahtumana, vaan se näkyy vasta pidemmällä aikavälillä hitaampana kasvuna verrattuna täysin kuluttomaan vaihtoehtoon.

Kaikki rahastojen kulutiedot löytyvät rahaston avaintietoasiakirjasta, jota kutsutaan myös KID-asiakirjaksi englanninkielisestä nimestä Key Information Document. Se on lyhyt, muutaman sivun yhteenveto, joka jokaisella Suomessa myytävällä rahastolla pitää lain mukaan olla saatavilla ennen ostopäätöstä, ja siitä löytyvät kaikki rahaston kulut samasta paikasta.

Kulu vähennetään aina suhteessa rahaston senhetkiseen arvoon, ei alkuperäiseen sijoitettuun summaan: mitä suuremmaksi säästösi kasvaa vuosien mittaan, sitä suurempi euromäärä kulua vähennetään samalla prosentilla. Kulu kasvaa siis säästön mukana, se ei pysy samana euromääränä joka vuosi.

Kahta rahastoa ei voi vertailla luotettavasti pelkän nimen, mainonnan tai mielikuvan perusteella. Ainoa tapa on katsoa kummankin juoksevat kulut -lukua avaintietoasiakirjasta ja verrata niitä suoraan toisiinsa, koska aiempi tuotto ei kerro mitään siitä, mitä rahasto tuottaa jatkossa.

Kulujen ymmärtäminen ei vaadi talousalan koulutusta. Riittää, että osaa lukea yhden luvun avaintietoasiakirjasta ja kertoa sen omalla sijoitetulla summalla. Seuraavat osiot käyvät kulutyypit läpi yksitellen, jotta osaat tunnistaa, mikä niistä koskee valitsemaasi rahastoa ja mikä ei.

Rahaston kulut koostuvat useasta eri osasta, ja osa niistä koskee kaikkia rahaston omistajia joka vuosi, kun taas osa koskee vain silloin, kun ostat tai myyt osuuksia. Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät kulutyypit yhteen paikkaan sen mukaan, mitä ne tarkoittavat ja milloin ne veloitetaan rahaston arvosta.

Termi ”juoksevat kulut” tarkoittaa rahaston vuosimaksua: se on luku, jota kannattaa vertailla ensimmäisenä, koska se sisältää suurimman osan rahaston jatkuvista kuluista yhdessä luvussa. Se on myös luku, jota tällä sivustolla käytetään aina, kun rahastoja vertaillaan keskenään.

Merkintä- ja lunastuspalkkiot eivät koske kaikkia rahastoja. Nordnetin omissa indeksirahastoissa niitä ei ole lainkaan. Sekä ostaminen että myyminen ovat 0 €. Joissakin muiden yhtiöiden aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa niitä sen sijaan voi olla, ja ne kannattaa tarkistaa erikseen avaintietoasiakirjasta ennen ostoa. Tämä on hyvä tarkistaa erityisesti silloin, kun harkitsee rahastoa, jota ei ole aiemmin tuntenut, koska merkintä- ja lunastuspalkkiot voivat vaihdella suurestikin rahastoyhtiöiden välillä eivätkä näy suoraan juoksevien kulujen luvussa.

Tuottosidonnainen palkkio on kulutyyppi, jota indeksirahastoissa näkee harvoin, koska indeksirahasto ei yritä voittaa markkinaa vaan seurata sitä. Se on yleisempi aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa, joissa rahastonhoitaja yrittää valita indeksiä paremmin tuottavia sijoituksia ja veloittaa siitä lisää, jos onnistuu.

Valuutanvaihdon kulu on ainoa taulukon riveistä, joka ei riipu rahastoyhtiön valinnoista vaan siitä, missä valuutassa rahasto on noteerattu suhteessa omaan tiliisi. Euromääräisessä rahastossa sitä ei ole lainkaan, kun taas muussa valuutassa noteeratussa rahastossa se lisätään aina päälle.

Nämä kolme termiä sekoittuvat helposti keskenään, koska ne kuvaavat lähes samaa asiaa hieman eri näkökulmasta. Hallinnointipalkkio on rahastoyhtiön oma osuus rahaston kuluista, ja se on yleensä suurin yksittäinen erä koko kulurakenteessa. Se maksetaan rahastoyhtiölle korvaukseksi rahaston hoitamisesta, sijoituspäätöksistä ja hallinnosta.

Juoksevat kulut sisältävät hallinnointipalkkion lisäksi muita jatkuvia kuluja, kuten säilytys- ja valvontamaksuja sekä tilintarkastuksen kaltaisia pakollisia kuluja. Siksi juoksevat kulut -luku on yleensä hieman hallinnointipalkkiota suurempi, ja se kuvaa kokonaisuutta paremmin kuin pelkkä hallinnointipalkkio yksinään.

TER eli Total Expense Ratio on kansainvälinen termi, joka useimmiten tarkoittaa samaa kuin juoksevat kulut. Suomessa käytetään yleisimmin nimeä ”juoksevat kulut”, ja se on luku, joka löytyy rahaston avaintietoasiakirjasta ja jota tällä sivustolla käytetään rahastojen vertailuun kauttaaltaan.

Kaupankäyntikulut eli rahaston omien ostojen ja myyntien palkkiot eivät sisälly juoksevien kulujen lukuun, vaikka ne ovatkin todellinen kustannus. Mitä useammin rahasto vaihtaa omistuksiaan (mitä suurempi sen kiertonopeus on), sitä enemmän tällaisia piileviä kaupankäyntikuluja siihen voi sisältyä ilmoitetun luvun päälle. Indeksirahastossa kiertonopeus on tyypillisesti matala, koska omistukset seuraavat indeksiä eivätkä vaihdu jatkuvasti.

Näiden kolmen termin eron voi tiivistää yhteen lauseeseen: hallinnointipalkkio on osa juoksevia kuluja, ja juoksevat kulut ovat käytännössä sama asia kuin TER. Kun vertailet rahastoja tällä sivustolla, käytetty luku on aina juoksevat kulut, koska se on kattavin ja vertailukelpoisin yksittäinen luku eri rahastojen välillä.

Rahaston kulujen lisäksi kannattaa tietää, miten rahasto käytännössä toteuttaa sijoituksensa, koska rakenne voi vaikuttaa sekä kuluihin että riskiin. Fyysinen rahasto ostaa suoraan niitä osakkeita, joita sen seuraama indeksi sisältää. Se on yksinkertaisin ja läpinäkyvin tapa, ja moni Nordnetin Pohjoismaita seuraava rahasto toimii näin.

Synteettinen rahasto ei osta indeksin osakkeita suoraan, vaan käyttää sopimusta eli swapia toisen osapuolen kanssa saadakseen indeksin tuoton. Esimerkiksi Nordnet Maailma Indeksi on rakenteeltaan synteettinen, ja sopimuksen toisena osapuolena toimii J.P. Morgan. Rakenne mahdollistaa laajan hajautuksen pienillä kuluilla, mutta se tuo mukanaan vastapuoliriskin.

Mitä vastapuoliriski tarkoittaa

Vastapuoliriski tarkoittaa, että rahaston tuotto riippuu osittain siitä, pystyykö sopimuskumppani täyttämään sitoumuksensa. Riskiä rajoitetaan sääntelyllä ja vakuuksilla, mutta se on eri asia kuin fyysisessä rahastossa, jossa rahasto omistaa arvopaperit suoraan eikä ole riippuvainen yhdestä vastapuolesta.

Rakenne ei näy suoraan juoksevat kulut -luvussa, mutta se on osa sitä kokonaiskuvaa, johon kulut kannattaa liittää. Halvempi juokseva kulu ei automaattisesti tarkoita huonompaa tai parempaa rakennetta. Rakenteen ja riskin voi ja kannattaa tarkistaa rahaston omalta sivulta ennen valintaa.

Rahaston oma sivu Nordnetin verkkopalvelussa kertoo aina, onko kyseessä fyysinen vai synteettinen rahasto, samoin kuin sen seuraaman indeksin nimen ja riskiluokan. Tämä tieto löytyy samasta paikasta kuin juoksevat kulut, joten molemmat kannattaa lukea yhdessä, ennen kuin tekee lopullisen valinnan rahastojen välillä.

Osa Nordnetin rahastoista on kuluttomia, mutta ei kaikki, eikä kuluton tarkoita, ettei rahastosta koituisi mitään kustannuksia lainkaan. Suomi-, Ruotsi- ja Norja-rahastoissa juoksevat kulut ovat 0 %. Laajasti maailmaan sijoittavassa Nordnet Maailma Indeksissä juokseva kulu on 0,30 % vuodessa. Se on pieni verrattuna moneen pankin vastaavaan rahastoon, mutta ei nolla.

Jos sijoitat muussa valuutassa kuin euroissa noteerattuun rahastoon, esimerkiksi Nordnetin Ruotsi- tai Norja-rahastoon, siihen tulee lisäksi valuutanvaihdon kulu, joka on automaattisella vaihdolla 0,25 %. Sen voi pienentää käyttämällä erillistä valuuttatiliä, jolloin kulu on vain 0,075 %. Vaihto pitää tällöin tehdä itse etukäteen, ei automaattisesti oston yhteydessä. Tämä koskee vain niitä Nordnetin rahastoja, joita ei ole noteerattu euroissa; euromääräiset rahastot, kuten Nordnet Maailma Indeksi, eivät vaadi valuutanvaihtoa lainkaan riippumatta siitä, mihin maihin rahasto sijoittaa.

ETF-kuukausisäästössä on lisäksi oma 2,50 € kuukausimaksunsa, joka ei näy rahaston omassa kuluprosentissa lainkaan, koska se on Nordnetin oman palvelun kulu, ei rahaston kulu. Se kannattaa laskea mukaan, jos vertailee ETF-kuukausisäästöä rahaston kuukausisäästöön, jossa vastaavaa sopimusmaksua ei ole.

Rehellisyys kuluista tarkoittaa myös sen sanomista, ettei mikään yksittäinen luku kerro koko totuutta. Juokseva kulu on paras yksittäinen vertailuluku, mutta valuutanvaihto, palvelumaksut ja rakenne vaikuttavat kaikki lopulliseen kokonaiskustannukseen, joka kannattaa laskea omalle tilanteelle sopivaksi ennen valintaa.

Nordnetin monet rahastot ovat kulujensa puolesta tässä vertailussa edullisimpia. ”Kuluton” on silti aina tarkistettava sanana: mitä se koskee, ja mitä se ei koske, ennen kuin tekee johtopäätöksiä kokonaiskustannuksista.

Kuluero halvemman ja kalliimman rahaston välillä voi tuntua houkuttelevalta syyltä vaihtaa heti toiseen rahastoon. Vaihtaminen tarkoittaa kuitenkin aina vanhojen osuuksien myymistä, ja myynti on verotuksessa luovutus. Jos rahasto on tuottanut voittoa, voitosta voi joutua maksamaan pääomatuloveroa myyntihetkellä, ennen kuin uusi rahasto ehtii tuottaa mitään.

Suomessa alle 1 000 euron vuotuiset luovutusvoitot ovat verovapaita, joten pieniä summia voi usein siirtää rahastosta toiseen ilman veroseuraamusta. Isommissa summissa kannattaa laskea tarkkaan, kattaako vuosien mittaan kertyvä kuluero sen menetyksen, joka syntyy veron maksamisesta heti myyntihetkellä, sen sijaan että raha jäisi kasvamaan.

Kuluero näkyy vasta vuosien kuluttua isona euromääränä, kun taas veroseuraamus tulee heti myyntihetkellä kertaluonteisena summana. Näiden kahden asian vertailu ei ole yksinkertainen laskutoimitus, koska siihen vaikuttavat sekä alkuperäinen hankintahinta että se, kuinka pitkään rahasto on ehtinyt olla omistuksessa.

Yksinkertainen nyrkkisääntö on, ettei rahastoa kannata vaihtaa pelkän kuluvertailun perusteella laskematta ensin veroseuraamusta. Miten rahastojen verotus toimii? käsittelee luovutusvoiton laskemista ja hankintameno-olettamaa tarkemmin, jos harkitset vaihtoa.

Uudelle säästäjälle, jolla ei vielä ole voitollisia osuuksia myytävänä, tämä koko kysymys on toisenlainen: kannattaa valita edullinen rahasto heti alusta, jolloin vaihtamisen tarvetta ja siihen liittyvää veroseuraamusta ei synny ollenkaan myöhemmin.

Jokaisen rahaston avaintietoasiakirjasta löytyy oma kohta kuluille, yleensä otsikolla ”Kulut” tai ”Kertyvät maksut”. Siellä on ilmoitettu juoksevat kulut vuositasolla sekä mahdolliset merkintä-, lunastus- ja tuottosidonnaiset palkkiot omina riveinään, jolloin koko kulurakenne on nähtävissä yhdestä paikasta ennen ostopäätöstä.

Asiakirja löytyy rahaston omalta sivulta Nordnetin verkkopalvelussa tai sovelluksessa, yleensä linkkinä rahaston perustietojen yhteydessä. Se kannattaa avata aina ennen ensimmäistä ostoa, vaikka rahasto olisikin jo tuttu mainonnasta tai muualta kuultuna.

Kun vertailet kahta rahastoa, riittää yleensä katsoa juoksevien kulujen prosenttiluku molemmista. Se kertoo suurimman osan siitä, kuinka paljon rahasto maksaa vuodessa. Muut rivit, kuten merkintä- ja lunastuspalkkiot, kannattaa tarkistaa erikseen, jos aiot ostaa tai myydä usein.

Avaintietoasiakirjassa on myös tietoa rahaston riskiluokasta ja sijoituspolitiikasta, mutta kuluosio on se kohta, joka kannattaa lukea ensimmäisenä, koska se on ainoa osa, joka pysyy samana riippumatta siitä, miten markkinat kehittyvät.

Kun olet lukenut kuluosion kerran ja ymmärtänyt, mitä luvut tarkoittavat, seuraavan rahaston avaintietoasiakirjan lukeminen käy nopeasti. Rakenne on aina sama riippumatta siitä, minkä rahastoyhtiön tai minkä pankin rahastosta on kyse, koska asiakirjan muoto on lakisääteisesti yhtenäinen kaikille.