Mikä indeksirahasto on?

Ensimmäinen indeksirahasto kannattaa valita mahdollisimman laajasti hajauttavaksi: yksi rahasto, joka sijoittaa kymmeniin maihin ja tuhansiin yhtiöihin kerralla. Kun tämä yksi valinta on tehty, loput on yksinkertaista. Rahasto hoitaa sisällään tapahtuvat ostot ja myynnit automaattisesti, etkä joudu itse valitsemaan yksittäisiä osakkeita tai seuraamaan markkinoita päivittäin.

Rahaston ostamista varten tarvitset sijoitustilin eli arvo-osuustilin, jonka voit avata esimerkiksi Nordnetiin verkkopankkitunnuksillasi noin kymmenessä minuutissa. Miten tili avataan? Tilin avaamisen jälkeen siirrät sinne rahaa pankkitililtäsi ja teet ensimmäisen ostotoimeksiannon valitsemallesi rahastolle. Loppu tapahtuu muutamalla klikkauksella, eikä erillistä paperityötä tai tapaamista pankissa tarvita.

Kun tili on auki ja ensimmäinen ostotoimeksianto tehty, kannattaa heti asettaa kuukausisäästö, joka toistuu automaattisesti joka kuukausi. Näin sijoittaminen ei jää yksittäisen hetken mielihalun varaan, vaan muuttuu tavaksi, joka jatkuu itsestään, ilman että sinun tarvitsee muistaa tehdä mitään joka kuukausi erikseen. Miten kuukausisäästö toimii?

Loppu tästä sivusta kertoo, miten rahasto käytännössä toimii, mitä eri rakenteet ja osuustyypit tarkoittavat ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun vertailet vaihtoehtoja keskenään. Jokainen käytetty termi selitetään heti, kun se tulee ensimmäisen kerran esiin, joten sinun ei tarvitse tietää mitään etukäteen.

Indeksirahasto ostaa automaattisesti samat yhtiöt samassa suhteessa kuin sen seuraama indeksi eli valittujen yhtiöiden kori, jota käytetään mittarina markkinan kehitykselle. Kun indeksin yhtiöiden arvo nousee, myös rahaston arvo nousee samassa tahdissa (miinus kulut). Kun indeksi laskee, myös rahaston arvo laskee samaan tahtiin.

Rahasto ei aina täsmää täydellisesti indeksiin, ja eroa kutsutaan tracking erroriksi. Se syntyy esimerkiksi kuluista sekä siitä, ettei rahasto aina pysty ostamaan täsmälleen indeksin mukaisia painoja jokaisena hetkenä. Ero on yleensä pieni, mutta se on syytä tietää, ettei rahaston tuotto ole koskaan täsmälleen sama kuin indeksin oma tuotto.

Tätä tapaa hallinnoida rahastoa kutsutaan passiiviseksi hallinnoinniksi, koska kukaan ei valitse osakkeita yksitellen. Ketju on yksinkertainen: sijoittajat sijoittavat rahaa rahastoyhtiölle, rahastoyhtiö ostaa indeksin mukaiset osakkeet rahaston salkkuun, ja salkun arvo määrittää lopulta rahasto-osuutesi arvon jokaisena päivänä, eikä sijoittajan tarvitse tietää, mitä yksittäisiä kauppoja rahastoyhtiö sinä päivänä teki.

Aktiivinen rahasto vai indeksirahasto

Aktiivisessa rahastossa salkunhoitaja valitsee osakkeet yksitellen ja yrittää löytää markkinaa paremmin tuottavia yhtiöitä. Se vaatii jatkuvaa työtä, ja työstä maksetaan. Siksi aktiivisen rahaston kulut ovat tyypillisesti indeksirahastoa korkeammat. Indeksirahastossa tätä työtä ei tehdä, koska rahasto seuraa indeksiä automaattisesti eikä kukaan yritä valita voittajaosakkeita erikseen.

Ero näkyy konkreettisesti, kun vertaa kahta maailmanlaajuisesti sijoittavaa rahastoa vierekkäin. Nordnet Maailma Indeksi on indeksirahasto, jonka juokseva kulu on 0,30 % vuodessa. LähiTapiola Maailma 50 sen sijaan on yhdistelmärahasto, jonka juokseva kulu on 1,20 % vuodessa, moninkertainen indeksirahastoon verrattuna, vaikka molemmat tarjoavat pääsyn maailmanlaajuisiin osakemarkkinoihin. Kummastakin voi lukea tarkemmat tiedot rahaston omalta sivulta ennen ostopäätöstä.

Tämä pääsy maksaa kuitenkin eri verran: korkeampi kulu tarkoittaa, että suurempi osa vuotuisesta tuotosta menee rahaston ylläpitoon eikä jää sijoittajalle. Kulut eivät ole ainoa asia, joka ratkaisee rahaston sopivuuden (myös sijoituskohteet ja rakenne vaihtelevat), mutta ne ovat ainoa asia, jonka tiedät etukäteen varmasti, koska tulevaa tuottoa ei tiedä kukaan etukäteen.

Toinen esimerkki on Seligson & Co Global Top 25 Brands, joka ei ole indeksirahasto, vaan valitsee 25 maailmanlaajuista brändiyhtiötä itse rahastoyhtiön oman arvion perusteella. Sen juokseva kulu on 0,59 % vuodessa, ja alle 180 päivän omistuksesta peritään lisäksi lunastuspalkkio. Tällaiset erot eivät näy pelkästä rahaston nimestä, vaan ne pitää tarkistaa aina avaintietoasiakirjasta ennen ostoa.

Nimi ei aina kerro, onko rahasto oikeasti indeksirahasto: sana ”indeksi” löytyy monen rahaston nimestä, mutta osa niistä on todellisuudessa aktiivisesti hoidettuja tai yhdistää useita strategioita. Varmin tapa tarkistaa on katsoa avaintietoasiakirjasta, seuraako rahasto tiettyä nimettyä indeksiä vai tekeekö joku valintoja sen puolesta.

Juokseva kulu eli rahaston vuosimaksu vähennetään rahaston arvosta joka vuosi, huomasitpa sitä tai et. Se ei näy erillisenä laskuna, vaan pienentää hiljalleen rahaston tuottoa vuosi toisensa jälkeen. Esimerkiksi Nordnet Maailma Indeksi-rahastossa juokseva kulu on 3 € vuodessa jokaista 1 000 euroa kohden, eli 0,30 % vuodessa. Tämä tapahtuu automaattisesti, etkä näe siitä erillistä tiliotetta tai laskua.

Aktiivisesti hoidetut rahastot voivat maksaa huomattavasti enemmän: esimerkiksi Danske Invest Maailma Osake K on aktiivinen maailmanlaajuinen rahasto, jonka juokseva kulu on 1,40 % vuodessa, yli nelinkertainen Nordnet Maailma Indeksi-rahaston kuluun verrattuna. Kummankaan rahaston tulevaa tuottoa ei tiedä etukäteen kukaan, mutta kulun tietää jo ostohetkellä.

Sama periaate (laaja hajautus koko maailmaan) maksaa eri pankeissa eri verran. Ero syntyy siitä, että kulu vähennetään joka ainoa vuosi, ei vain kerran, joten se kertyy pitkällä aikavälillä isommaksi kuin ensi näkemältä vaikuttaa. Sijoittaja, joka vertailee kahta muuten samanlaista rahastoa, näkee tästä nopeasti, kumpi jättää enemmän rahaa hänelle itselleen.

Kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana pienikin ero kulussa voi kasvaa merkittäväksi euromääräksi, koska kulu lasketaan joka vuosi sen hetkisestä, jo kasvaneesta summasta, ei vain alkuperäisestä sijoituksesta. Tätä ilmiötä kutsutaan joskus kulujen koroksi korolle, ja se toimii samalla periaatteella kuin tuoton kasvu, mutta väärään suuntaan sijoittajan kannalta.

Rahasto-osuus voi olla kasvuosuus tai tuotto-osuus, ja ero vaikuttaa siihen, mitä osingoille tapahtuu. Kasvuosuudessa rahasto sijoittaa saamansa osingot suoraan takaisin rahastoon, jolloin osuuden arvo kasvaa eikä rahaa makseta sinulle erikseen tilillesi. Tuotto-osuudessa osingot sen sijaan maksetaan tilillesi käteisenä muutaman kerran vuodessa, tyypillisesti kerran tai kaksi kertaa.

Esimerkiksi Nordnetin omat indeksirahastot ovat kasvuosuuksia: osingot sijoitetaan automaattisesti uudelleen, etkä joudu tekemään mitään itse. Tämä sopii hyvin kuukausisäästäjälle, joka haluaa sijoituksen kasvavan mahdollisimman vaivattomasti, ilman että osinkoja pitäisi erikseen sijoittaa uudelleen aina, kun niitä maksetaan. Kasvuosuus on siksi yleisin valinta pitkäjänteisessä säästämisessä, jossa tarkoitus on antaa sijoituksen kasvaa mahdollisimman pitkään ilman keskeytyksiä.

Kasvuosuudessa veroa ei makseta osingoista vuosittain, vaan vasta kun myyt osuudet, jolloin koko summa pääsee kasvamaan pidempään korkoa korolle, ilman että osa siitä lähtee verottajalle matkan varrella. Tuotto-osuudessa taas osingoista maksetaan veroa heti sinä vuonna, kun ne maksetaan tilillesi. Tämä ero näkyy erityisesti pitkällä aikavälillä, kun kasvuosuuden etu kertyy vuosi vuodelta suuremmaksi.

Rahaston nimestä näkee yleensä, kumpi osuustyyppi on kyseessä: usein kirjaimin ”kasvu” tai ”A” kasvuosuudelle ja ”tuotto” tai ”B” tuotto-osuudelle, mutta merkintätapa vaihtelee rahastoyhtiöittäin. Varmin tapa on tarkistaa asia rahaston avaintietoasiakirjasta ennen ostoa, jos olet epävarma. Nordnetin omien rahastojen kohdalla tätä ei tarvitse pohtia, koska ne kaikki ovat kasvuosuuksia.

Rahasto voi jäljitellä indeksiä kahdella eri tavalla, ja rakenne kannattaa tietää ennen ostoa. Fyysinen rahasto ostaa oikeasti indeksin yhtiöiden osakkeet suoraan omaan salkkuunsa, jolloin sijoittaja omistaa käytännössä pienen palan jokaisesta indeksin yhtiöstä rahaston kautta. Tämä on yksinkertaisin ja pisimpään käytetty tapa rakentaa indeksirahasto, ja suurin osa maailman indeksirahastoista on rakennettu näin.

Synteettinen rahasto ei omista osakkeita suoraan, vaan tekee vaihtosopimuksen eli swapin toisen rahoituslaitoksen kanssa: vastapuoli lupaa maksaa rahastolle indeksin tuoton sovittua korvausta vastaan. Rahasto voi silti pitää jotain muuta omaisuutta salkussaan vakuutena, mutta itse tuotto tulee sopimuksen kautta, ei suorista osakeomistuksista. Tätä rakennetta käytetään usein, kun halutaan tarjota laaja hajautus matalalla kululla.

Synteettinen rakenne tuo mukanaan vastapuoliriskin: riskin siitä, että sopimuskumppani ei jostain syystä pystyisikään täyttämään lupaustaan. Tämä on eri riski kuin tavallinen markkinariski, ja se koskee vain synteettisiä rahastoja, ei esimerkiksi fyysisiä pohjoismaisia rahastoja, jotka omistavat osakkeet suoraan. Esimerkiksi Nordnet Maailma Indeksi on synteettinen rahasto: sen rakenne valittiin, jotta laajaan maailmanlaajuiseen hajautukseen saatiin matala kulu.

Nordnetin USA-, Eurooppa-, Kehittyvät markkinat- ja Maailma-indeksirahastot ovat kaikki synteettisiä. Pohjoismaiset rahastot (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) ovat sen sijaan fyysisiä ja omistavat osakkeet suoraan. Tämä ei tarkoita, että synteettinen rakenne olisi huono valinta. Se on tapa, jolla monelle alueelle pääsee sijoittamaan matalalla kululla, kunhan vastapuoliriski on tiedossa.

Moni indeksi seuraa nykyään ESG-indeksiä eli indeksiä, josta on suljettu pois esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja fossiilisen energian yhtiöt. ESG tulee sanoista environmental, social ja governance eli ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa, ja se kuvaa kriteerejä, joilla yhtiöitä arvioidaan indeksiin mukaan otettaessa. Kriteerit vaihtelevat indeksintarjoajan mukaan, joten kahden eri ESG-indeksin sisältö voi erota toisistaan huomattavastikin.

Indeksin vaihtaminen ESG-versioon voi muuttaa rahaston sisältöä yllättävästikin, vaikka rahaston nimi ja kulu pysyisivät täysin ennallaan. Sijoittaja, joka ei seuraa muutosta, saattaa huomata vasta jälkikäteen, että rahaston sisältämät yhtiöt ovat vaihtuneet, vaikka hän ei ole itse tehnyt mitään. Tämä ei ole ongelma sinänsä, mutta se on hyvä tietää, jos valitset rahaston tarkasti sen nykyisen sisällön perusteella.

Kun Nordnetin Suomi-, Ruotsi- ja Tanska-rahastot siirtyivät seuraamaan ESG-indeksejä vuonna 2022, Suomi-rahastosta poistuivat esimerkiksi Neste ja Fortum, ja tilalle tulivat Metsä Board ja Tokmanni. Rahaston nimi ja kulu pysyivät ennallaan koko muutoksen ajan, mutta sen sisältö muuttui konkreettisesti. Muutos koski nimenomaan indeksiä, jota rahasto seuraa, ei rahaston hallinnointitapaa tai kuluja.

Tämä on hyvä tietää, jos valitset rahaston sen perusteella, mitä yhtiöitä ajattelit sen sisältävän. Indeksin poissulkukriteerit koskevat esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja fossiilisen energian yhtiöitä, mutta tarkka lista voi vaihtua ajan myötä, kun indeksintarjoaja päivittää omia sääntöjään. Jos vastuullisuus on sinulle tärkeä valintaperuste, kannattaa tarkistaa rahaston nykyinen indeksi ja sen kriteerit ennen ostoa.

Jokaisella rahastolla on avaintietoasiakirjassa riskiluokka asteikolla 1–7: mitä suurempi luku, sitä enemmän rahaston arvo voi heilua sekä ylös- että alaspäin lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi Nordnet Maailma Indeksi on riskiluokkaa 4/7, mikä kuvaa keskitasoista arvonvaihtelua verrattuna muihin rahastotyyppeihin. Riskiluokka ei kerro suoraan tulevasta tuotosta, mutta se auttaa vertailemaan rahastojen arvonvaihtelua keskenään samalla asteikolla.

Rahaston osuuden arvo lasketaan uudelleen kerran jokaisena pankkipäivänä sen mukaan, mitä rahaston sisältämät osakkeet ovat sinä päivänä arvoltaan yhteensä. Tätä päivittäin laskettavaa arvoa kutsutaan rahaston osuuden arvoksi, ja se on ainoa hinta, jolla rahasto-osuuksia sinä päivänä ostetaan ja myydään. Kannattaa myös tietää, että tämä on eri asia kuin pörssihinta. Indeksirahastolla ei ole pörssihintaa lainkaan, koska sitä ei osteta pörssistä.

Kun ostat tai myyt osuuksia, kauppa tehdään sen päivän hintaan. Et voi ostaa tai myydä kesken päivän eri hintaan niin kuin pörssiosakkeen tai ETF:n kanssa. Toimeksianto, jonka teet iltapäivällä, toteutuu tyypillisesti vasta seuraavana pankkipäivänä lasketulla hinnalla. Tämä pätee kaikkiin rahasto-osuuksiin riippumatta siitä, ostatko niitä suoraan vai kuukausisäästönä, sillä molemmissa tapauksissa ostohinta määräytyy saman päivittäisen laskennan perusteella.

Jokaisesta rahastosta löytyy avaintietoasiakirja, joka kertoo tiivistetysti rahaston kulut, riskiluokan, sijoituskohteet ja aiemman tuottohistorian yhdellä lyhyellä sivulla. Se on vakiomuotoinen dokumentti, joka on samanlainen kaikille EU:ssa myytäville rahastoille, joten eri rahastojen tietoja on helppo vertailla keskenään ennen ostopäätöstä. Sen löytää yleensä rahaston omalta sivulta välittäjän palvelussa, esimerkiksi Nordnetin rahastosivulta ennen ostoa.

Kolme asiaa ratkaisee valinnan, kun vertailet indeksirahastoja keskenään: kulut, laajuus ja koko. Nämä kolme kriteeriä pätevät riippumatta siitä, ostatko rahaston Nordnetin vai toisen pankin kautta, ja niiden avulla pääset jo pitkälle ilman erikoisosaamista. Loput yksityiskohdat opit ajan myötä, kun seuraat omaa salkkuasi käytännössä, sillä teoria muuttuu tutuksi vasta tekemisen kautta.

• Kulut: mitä pienempi juokseva kulu, sitä enemmän tuotosta jää sinulle vuosien varrella.
• Laajuus: mitä laajempi hajautus, sitä vähemmän yhden maan tai yhtiön huono vuosi vaikuttaa kokonaisuuteen.
• Koko: suuri, paljon omistajia kerännyt rahasto on yleensä vakiintunut valinta, jolla on pidempi historia.
• Rakenne: Fyysinen rahasto omistaa osakkeet suoraan, synteettinen käyttää vaihtosopimusta. Kumpikin voi sopia, kunhan tiedät erot.

Yhtä oikeaa vastausta ei ole, mutta laaja hajautus ja matala kulu ovat hyvä lähtökohta, josta moni aloittaa. Rahaston valintaa ei tarvitse tehdä kerralla lopullisesti: voit vaihtaa tai lisätä rahastoja myöhemmin, jos tilanteesi tai tavoitteesi muuttuvat ajan myötä. Moni aloittaa yhdellä laajalla rahastolla ja harkitsee lisärahastoja vasta myöhemmin, kun kokemusta ja säästösummaa on kertynyt enemmän.

Mikä Nordnetin indeksirahasto valita? käy läpi Nordnetin oman valikoiman kuluineen ja koukkuineen tarkemmin. Mikä ETF on ja miten se eroaa rahastosta? kertoo, milloin pörssinoteerattu ETF voi olla indeksirahastoa parempi valinta ja milloin rahasto on aloittelijalle yksinkertaisempi. Molemmat sivut jatkavat suoraan siitä, mihin tämä sivu päättyy.

Indeksirahasto ei sovi rahalle, jota saatat tarvita lähivuosina. Koska rahaston arvo voi laskea milloin tahansa, myynti juuri silloin, kun tarvitset rahaa, voi tarkoittaa myyntiä tappiolla juuri väärään aikaan. Siksi ensin kannattaa varmistaa, että arjen menot ja yllättävät kulut on katettu muualta, esimerkiksi pankkitilillä olevalla puskurilla.

Indeksirahasto ei myöskään sovi, jos haluat vaikuttaa siihen, mitä yksittäisiä yhtiöitä salkussasi on. Rahasto ostaa automaattisesti kaikki indeksin yhtiöt, myös ne, joista et välttämättä pitäisi tai jotka toimivat alalla, jota et halua tukea. Tällöin voi olla järkevämpää valita yksittäisiä osakkeita tai tarkemmin rajattu teemarahasto rahaston sijaan.

Sijoittaminen sopii vain rahalle, jota et tarvitse lähiaikoina, ja arvon lasku on täysin normaalia, eikä kukaan voi ennustaa sitä etukäteen. Tätä ei kannata unohtaa, vaikka rahaston esitteessä tai markkinoinnissa puhuttaisiin vain mahdollisuuksista, ei koskaan riskeistä. Historiallinen tuotto ei myöskään ole koskaan tae tulevasta, vaikka se usein esitetään houkuttelevana lukuna.

Ennen ensimmäistä sijoitusta kannattaa siis varmistaa kolme asiaa: arjen menot on katettu, yllättäviin kuluihin on puskuri, ja sijoitettava raha voi olla kiinni useita vuosia, ilman että sitä tarvitsee nostaa pois kesken huonon ajanjakson. Kun nämä kolme asiaa ovat kunnossa, indeksirahasto on hyvä lähtökohta pitkäjänteiselle sijoittajalle.