Mikä Nordnetin indeksirahasto valita?

Yksinkertaisin tapa aloittaa on valita yksi laajasti koko maailmaan sijoittava rahasto, esimerkiksi Nordnet Maailma Indeksi, ja täydentää sitä myöhemmin halutessaan esimerkiksi Suomi-rahastolla. Kun tämä yksi valinta on tehty, loput rahastot voi jättää rauhassa odottamaan, kunnes haluat laajentaa salkkuasi. Tämä ei ole lopullinen päätös, vaan lähtökohta, jota voi muuttaa myöhemmin.

Alla on kaikki Nordnetin indeksirahastot yhdessä taulukossa kuluineen, jotta voit vertailla niitä helposti keskenään. Taulukko kattaa sekä kuluttomat pohjoismaiset rahastot että maksulliset alue- ja maailmarahastot, joten näet koko valikoiman yhdellä silmäyksellä, ilman että joudut etsimään tietoja monelta eri sivulta. Jokaisen rahaston kohdalla näet myös, kuuluuko se pohjoismaisiin, alueellisiin vai maailmanlaajuisiin vaihtoehtoihin.

Nordnetin indeksirahastot ostetaan tavalliselle sijoitustilille eli arvo-osuustilille, ei osakesäästötilille, koska osakesäästötilille ei voi ostaa rahastoja lainkaan. Miten tili avataan? Tilin avaaminen on ilmaista ja vie noin kymmenen minuuttia verkkopankkitunnuksillasi. Samalla tilillä voit ostaa myös muiden pankkien rahastoja tai yksittäisiä osakkeita, jos haluat laajentaa salkkuasi myöhemmin.

Rahastojen kuukausisäästö on Nordnetissä 0 €, ja pienin kuukausisumma on 15 €. Miten kuukausisäästö toimii? Kuukausisäästön voi asettaa heti tilin avaamisen jälkeen, jolloin sijoittaminen jatkuu itsestään, ilman että sinun tarvitsee muistaa tehdä mitään erikseen joka kuukausi. Summaa voi myös muuttaa tai säästön keskeyttää milloin tahansa sovelluksessa, jos tilanne muuttuu.

Nordnet Suomi Indeksi, Nordnet Sverige Index ja Nordnet Norge Indeks ovat juoksevalta kulultaan 0 % vuodessa. Nordnet Danmark Indeks A sen sijaan maksaa 0,20 % vuodessa, koska se muuttui maksulliseksi rahastoksi vuonna 2020, kun muut pohjoismaiset rahastot pysyivät kuluttomina. Kaikki neljä rahastoa ovat rakenteeltaan fyysisiä, eli ne omistavat kohdemaansa osakkeet suoraan.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan rahastot noteerataan muussa valuutassa kuin euroissa, joten kun ostat niitä eurotililtä, maksat valuutanvaihdosta 0,25 % automaattisella vaihdolla tai 0,075 %, jos käytät erillistä valuuttatiliä ja vaihdat rahat itse. Tämä kulu ei näy rahaston omissa tiedoissa, koska se ei ole rahaston kulu, vaan Nordnetin veloittama valuutanvaihto, joka koskee kaikkia muissa valuutoissa noteerattuja tuotteita.

Suomi-rahasto sen sijaan on eurorahasto, joten sen ostosta ei tarvitse maksaa erillistä valuutanvaihtoa. Koko kulu koostuu vain rahaston omasta juoksevasta kulusta, joka on 0 % vuodessa. Tämä tekee Suomi-rahastosta suoraviivaisimman Nordnetin kuluttomista rahastoista eurosijoittajalle. Ruotsin, Norjan ja Tanskan rahastoihin sijoittaessa valuutanvaihto kannattaa siis ottaa huomioon osana kokonaiskulua, vaikka rahasto itsessään olisi kuluton tai lähes kuluton.

Valuutanvaihtokulun voi pienentää käyttämällä erillistä valuuttatiliä automaattisen vaihdon sijaan, jolloin kulu on 0,075 % eikä 0,25 %. Tämä vaatii kuitenkin, että vaihdat valuutan itse aktiivisesti ennen ostoa, mikä sopii paremmin sijoittajalle, joka seuraa tiliään säännöllisesti kuin satunnaiselle kuukausisäästäjälle. Moni aloittelija käyttää siksi automaattista vaihtoa yksinkertaisuuden vuoksi, vaikka se maksaa hieman enemmän.

Nordnet Suomi Indeksi seuraa OMX Helsinki 25 -indeksiä, joka sisältää 25 suurinta Helsingin pörssin yhtiötä. Se on paljon kapeampi kuin maailmanlaajuinen rahasto, jossa yhtiöitä on tuhansia eri toimialoilta ja maista ympäri maailmaa. Suomen talous ja pörssi ovat myös suhteellisen pieniä verrattuna maailmantalouteen kokonaisuutena, mikä tekee yhden maan varaan rakentamisesta riskialttiimpaa.

Kun rahastossa on vain 25 yhtiötä, muutaman suurimman yhtiön osuus koko rahastosta on iso, ja yhden yhtiön huono vuosi näkyy rahaston arvossa selvästi enemmän kuin laajassa maailmanlaajuisessa rahastossa, jossa yksittäisen yhtiön paino jää murto-osaan. Tätä kutsutaan keskittymisriskiksi, ja se koskee kaikkia kapeita, harvaan yhtiöön sijoittavia rahastoja, ei vain Suomi-rahastoa.

Siksi moni yhdistää Suomi-rahaston laajempaan maailmarahastoon, sen sijaan että käyttäisi sitä ainoana sijoituksenaan. Yhdistelmässä Suomi-rahasto tuo mukaan kotimaisen näkökulman ja tutut yhtiöt, kun taas maailmarahasto tuo laajan hajautuksen, joka kantaa suurimman osan riskistä. Tällainen yhdistelmä ei ole ainoa oikea tapa, mutta se on esimerkki siitä, miten kapeaa ja laajaa rahastoa voi käyttää yhdessä.

Suomi-rahaston sektoripainot vaihtelevat ajan myötä, ja muutama suurin yhtiö, kuten pankki- ja teollisuussektorin toimijat, voi muodostaa suuren osan koko rahastosta. Tämä pätee erityisesti pieniin pörsseihin, joissa harvat suuryhtiöt hallitsevat indeksiä. Maailmanlaajuinen rahasto ei kärsi samasta ongelmasta, koska yksikään yhtiö tai toimiala ei voi hallita sitä yhtä voimakkaasti tuhansien muiden yhtiöiden joukossa.

Nordnet Maailma Indeksi seuraa MSCI World Climate Change -indeksiä ja sijoittaa noin 1 500 yhtiöön 23 kehittyneessä maassa, joista Yhdysvaltojen osuus on suurin. Yhdysvaltojen osuus rahastosta on noin 75 %, joten rahaston kehitys seuraa vahvasti Yhdysvaltojen markkinoiden kehitystä. Muut 22 maata jakavat lopun rahaston painosta.

Se ei kuitenkaan omista näitä osakkeita suoraan, vaan sen rakenne on synteettinen: rahasto tekee vaihtosopimuksen eli swapin ulkopuolisen rahoituslaitoksen, J.P. Morganin, kanssa. Vastapuoli lupaa maksaa rahastolle indeksin tuoton sovittua korvausta vastaan, jolloin rahaston tuotto ei riipu suoraan siitä, mitä osakkeita rahasto todellisuudessa omistaa. Tämä on eri tapa kuin fyysisillä pohjoismaisilla rahastoilla, jotka omistavat indeksin yhtiöiden osakkeet suoraan.

Vastapuoli lupaa maksaa rahastolle indeksin tuoton, ja rahasto puolestaan kantaa vastapuoliriskin: riskin siitä, että sopimuskumppani ei jostain syystä pystyisikään täyttämään lupaustaan. Tämä on eri riski kuin tavallinen markkinariski, ja se koskee vain synteettisiä rahastoja, ei esimerkiksi Suomi-rahastoa, joka omistaa osakkeet suoraan. Vastapuoliriski toteutuu käytännössä hyvin harvoin, mutta se on osa rahaston rakennetta, joka on hyvä ymmärtää ennen sijoittamista.

Rakenne valittiin, jotta laajaan maailmanlaajuiseen hajautukseen saatiin matala kulu: synteettinen rakenne on usein halvempi toteuttaa kuin fyysinen, koska rahaston ei tarvitse itse ostaa ja myydä satoja tai tuhansia yksittäisiä osakkeita jatkuvasti. Tämä on osasyy siihen, miksi Nordnet Maailma Indeksi voi tarjota laajan hajautuksen matalalla kululla. Sijoittajalle tämä näkyy pelkästään matalampana vuosikuluna, ei muutoin arjen sijoittamisessa.

Nordnetiltä löytyy myös suppeampia alue- ja toimialarahastoja, jotka sopivat täydentämään laajaa maailmarahastoa, mutteivät korvaa sitä yksinään. Nämä rahastot keskittyvät yhteen maantieteelliseen alueeseen tai yhteen toimialaan, joten niiden hajautus on kapeampi kuin koko maailmaan sijoittavan rahaston. Moni käyttää niitä painottaakseen tiettyä aluetta, ei ensimmäisenä ja ainoana sijoituksenaan.

Aluerahastot

Nordnetiltä löytyvät seuraavat aluerahastot, joilla voi täydentää maailmanlaajuista rahastoa halutessaan painottaa tiettyä maanosaa erikseen oman salkun sisällä.

• Nordnet USA Indeksi, 0,25 % vuodessa, sijoittaa Yhdysvaltoihin.
• Nordnet Eurooppa Indeksi, 0,25 % vuodessa, sijoittaa Euroopan suuriin yhtiöihin.
• Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi, 0,39 % vuodessa, sijoittaa kehittyviin maihin.

Jokainen näistä on kapeampi kuin koko maailmaan sijoittava rahasto, joten yksikään niistä ei yksin riitä täydeksi hajautukseksi.

Erikoisrahastot: Teknologia ja vivutettu Maailma 125

Nordnet Teknologia Indeksi, 0,49 % vuodessa, sijoittaa vain yhteen toimialaan eli teknologiayhtiöihin maailmanlaajuisesti. Se ei siis ole yhtä hajautettu kuin koko maailmaan sijoittava rahasto. Toimialarahasto voi heilua enemmän kuin laaja maailmarahasto, koska yhden toimialan huono jakso vaikuttaa koko rahastoon. Se sopii siis lisäksi, ei ensimmäiseksi rahastoksi.

Alue- ja toimialarahastoja kannattaa käyttää harkiten ja täydentävänä osana salkkua, ei pääasiallisena sijoituksena. Laaja maailmarahasto kantaa suurimman osan hajautuksesta, ja kapeammat rahastot lisäävät vain painotusta tiettyyn suuntaan, jonka valitset itse tietoisesti. Ilman tätä harkintaa salkku voi vahingossa painottua liikaa yhteen toimialaan tai alueeseen, vaikka tarkoitus olisi ollut vain täydentää laajaa perusrahastoa.

Storebrand Global All Countries A on toisen rahastoyhtiön, Storebrandin, rahasto, jota voi ostaa Nordnetin kautta samalla tavalla kuin Nordnetin omia rahastoja. Sen juokseva kulu on 0,31 % vuodessa, ja rakenne on fyysinen eli se omistaa osakkeet suoraan. Se on siis eri rahastoyhtiön tuote kuin Nordnetin omat indeksirahastot, vaikka sitä ostetaan ja säilytetään samalla tilillä.

Erona Nordnet Maailma Indeksi-rahastoon Storebrandin rahasto sisältää myös kehittyvät maat, kun Nordnet Maailma Indeksi kattaa vain kehittyneet maat. Tämä tekee Storebrandin rahastosta laajemmin hajautetun maantieteellisesti, vaikka molemmat tavoittelevat samaa periaatetta: koko maailman markkinan seuraamista yhdellä rahastolla. Kehittyvät maat kasvavat usein eri tahtiin kuin kehittyneet maat, joten niiden mukanaolo voi vaikuttaa rahaston arvon heilahteluun suuntaan tai toiseen.

Kumpikin rahasto on esimerkki laajasti hajautetusta maailmarahastosta. Ero on siinä, kuinka moneen maahan hajautus ulottuu ja millä rakenteella se on tehty. Kumpikaan valinta ei ole yksiselitteisesti parempi, vaan ne edustavat kahta hieman erilaista tapaa toteuttaa sama perusajatus. Molemmat sopivat kuukausisäästöön, ja kummankin voi ostaa Nordnetissä ilman merkintä- tai lunastuspalkkiota.

Kulueron (0,30 % versus 0,31 %) taustalla on rakenne-ero: Storebrandin fyysinen rahasto ostaa osakkeet suoraan, mikä voi olla hieman kalliimpaa toteuttaa laajalle sijoittajajoukolle kuin synteettinen rakenne. Ero on kuitenkin pieni verrattuna moniin muihin pankkien tarjoamiin maailmarahastoihin. Molemmat ovat silti selvästi halvempia kuin useimmat pankkien omat aktiivisesti hoidetut maailmanlaajuiset rahastot.

Vuonna 2022 Nordnetin Suomi-, Ruotsi- ja Tanska-rahastot siirtyivät seuraamaan ESG-indeksejä eli indeksejä, joista on suljettu pois esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja fossiilisen energian yhtiöt. Muutos tehtiin, jotta rahastot vastaisivat paremmin vastuullisen sijoittamisen periaatteita, joita yhä useampi sijoittaja arvostaa. Samalla rahastojen nimet ja juoksevat kulut pysyivät täysin ennallaan, joten muutos ei näkynyt hinnastossa lainkaan.

Muutos näkyi konkreettisesti Suomi-rahastossa: siitä poistuivat Neste ja Fortum, ja tilalle tulivat Metsä Board ja Tokmanni. Molemmat poistuneet yhtiöt olivat aiemmin osa rahaston sisältöä, mutta eivät enää täyttäneet uuden ESG-indeksin kriteerejä samalla tavalla. Vastaava muutos koski myös Ruotsin ja Tanskan rahastoja, joissa poissuljettujen toimialojen yhtiöt vaihtuivat samalla periaatteella.

Rahaston nimi ja kulu pysyivät ennallaan, mutta sen sisältö muuttui. Tämä on hyvä tietää, jos valitset rahaston sen perusteella, mitä yhtiöitä ajattelit sen sisältävän. Nimi ei kerro, seuraako rahasto edelleen samaa indeksiä kuin ostohetkellä vai onko indeksiä muutettu matkan varrella. Tällaiset muutokset ovat harvinaisia, mutta ne ovat mahdollisia minkä tahansa indeksirahaston kohdalla, ei vain Nordnetin rahastoissa.

ESG-indeksit sulkevat tyypillisesti pois tupakka-, alkoholi- ja fossiilisen energian yhtiöt, mutta tarkat kriteerit vaihtelevat indeksintarjoajan mukaan. Jos vastuullisuus on sinulle tärkeä valintaperuste, kannattaa tarkistaa rahaston nykyinen indeksi ja sen tarkat poissulkukriteerit ennen ostopäätöstä, sillä ne voivat muuttua ajan myötä. Avaintietoasiakirja kertoo aina, mitä indeksiä rahasto kulloinkin seuraa.

Rahasto ilman juoksevaa kulua kuulostaa ilmaiselta, mutta pankki ei tee sitä hyväntekeväisyydestä. Riippumattoman analyysin mukaan kuluttomat rahastot toimivat Nordnetille sisäänheittotuotteena: ne tuovat asiakkaan palveluun, jonka jälkeen asiakas todennäköisesti käyttää myös maksullisia palveluita, kuten osakekauppaa ja valuutanvaihtoa. Tämä on tavallinen liiketoimintamalli monella toimialalla, jossa yksi ilmainen tai halpa tuote houkuttelee asiakkaan pariin.

Kuluttomia rahastoja voivat merkitä vain Nordnetin omat asiakkaat, eikä niitä saa muualta. Tämä on osa syytä, miksi Nordnet voi tarjota ne ilman juoksevaa kulua: rahastot houkuttelevat uusia asiakkaita, jotka jäävät todennäköisesti myös muiden palvelujen pariin pitkäksi aikaa. Kilpailevat pankit eivät voi tarjota samaa etua ilman omia asiakkaitaan, joten kuluttomuus jää Nordnetin asiakkuuden yhteydessä pysyväksi eduksi.

Nordnet tienaa lisäksi muista Nordnetin kautta ostettavista rahastoista, kuten Storebrand Global All Countries A, koska se saa osan näiden rahastoyhtiöiden hallinnointipalkkiosta välittäjänä toimimisesta. Tämä ei näy asiakkaalle erillisenä kuluna, vaan sisältyy jo rahaston omaan juoksevaan kuluun. Tämä on tavallinen käytäntö rahastonvälityksessä: välittäjä saa korvauksen rahastoyhtiöltä, ei suoraan sijoittajalta erillisenä maksuna, joten sijoittajan ei tarvitse maksaa erikseen välityksestä rahaston oston yhteydessä.

Sijoittajan kannalta tärkeintä on ymmärtää, ettei ”ilmainen” tarkoita, ettei kukaan tienaa mitään. Se tarkoittaa, ettei sijoittaja maksa juoksevaa kulua suoraan rahastosta. Muut kulut, kuten valuutanvaihto tai mahdollinen osakekaupankäynti, hinnoitellaan Nordnetin hinnaston mukaan erikseen. Mitä sijoittaminen maksaa? käsittelee kaikki nämä kulut kootusti yhdellä sivulla. Sen jälkeen tiedät koko kulurakenteen, et vain yhtä osaa siitä.

Yksi laajasti hajautettu maailmarahasto, esimerkiksi Nordnet Maailma Indeksi tai Storebrand Global All Countries A, riittää monelle sellaisenaan. Kumpikin sisältää jo tuhansia yhtiöitä kymmenistä maista, joten hajautus on valmiiksi laaja yhdellä ainoalla ostolla. Lisärahastojen ostaminen ei ole pakollista, vaan yksi hyvin valittu rahasto voi olla koko sijoitussalkku, eikä sitä tarvitse monimutkaistaa turhaan.

Jotkut täydentävät sitä Suomi-rahastolla, jos haluavat painottaa kotimaisia yhtiöitä osana salkkuaan. Tämä ei ole välttämätöntä, mutta se on esimerkki tavasta, jolla salkkua voi muokata oman näkemyksen mukaan, ilman että perusratkaisu muuttuu monimutkaiseksi. Kotimainen painotus voi tuntua tutummalta, vaikka se ei automaattisesti tarkoita parempaa hajautusta tai pienempää riskiä.

Useamman alue- tai toimialarahaston yhdistäminen ei automaattisesti lisää hajautusta, jos rahastot sijoittavat osittain samoihin yhtiöihin. Esimerkiksi USA-rahasto ja maailmarahasto voivat molemmat sisältää samoja suuria yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä, jolloin niiden yhdistäminen kasvattaa painoa juuri niissä yhtiöissä. Ennen uuden rahaston lisäämistä kannattaa siis miettiä, tuoko se oikeasti jotain uutta salkkuun vai vain toistaa jo olemassa olevaa.

Mikä indeksirahasto on? käsittelee valintaperusteita (kulut, laajuus, koko ja rakenne) tarkemmin yleisellä tasolla. Sama logiikka pätee riippumatta siitä, ostatko rahaston Nordnetin vai toisen pankin kautta, joten sitä kannattaa hyödyntää myös tätä sivua lukiessa. Kannattaa lukea molemmat sivut ennen lopullista valintaa, jos haluat ymmärtää kokonaiskuvan.