Sijoittamisen aloittaminen alusta loppuun

Ennen kuin siirrät ensimmäistä euroa rahastoon, kannattaa varmistaa, että sinulla on puskuri: rahaa, joka riittää yllättäviin menoihin, ilman että joudut myymään rahasto-osuuksia juuri väärään aikaan. Sijoittaminen kannattaa aloittaa vasta, kun arkiset menot ja mahdolliset kalliit velat ovat hallinnassa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa puskurin kokoa jokaiselle. Tärkeintä on, että rahastoon laitettu raha on rahaa, jota et tarvitse lähiaikoina.

Jos sinulla on kalliita kulutusluottoja, niiden maksaminen pois kannattaa yleensä tehdä ennen sijoittamista, koska luoton korko syö säästöä nopeammin kuin rahasto ehtii kasvattaa sitä.

Puskuri kannattaa pitää tavallisella pankkitilillä eikä rahastossa, koska sen arvon pitää pysyä vakaana silloinkin, kun rahaston arvo heiluu. Vasta kun puskuri on kunnossa, kannattaa siirtyä seuraavaan askeleeseen: sijoitustilin avaamiseen.

Puskurin tarkka koko riippuu omasta elämäntilanteesta: tulojen vakaudesta, asumismuodosta ja siitä, kuinka nopeasti pystyisit tarvittaessa vähentämään menoja. Kannattaa miettiä myös yllättäviä isompia menoja, kuten kodinkoneen rikkoutumista tai auton korjausta, jotta puskuri ei jää liian ohueksi juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Rahasto-osuudet eivät ole samaa kuin raha pankkitilillä, joten niitä varten tarvitset oman tilin. Sitä kutsutaan sijoitustiliksi tai arvo-osuustiliksi, lyhyemmin AOT. Tilin voi avata esimerkiksi Nordnetiin verkkopankkitunnuksillasi noin 10 minuutissa, eikä sen avaaminen, ylläpito tai säilytys maksa mitään.

Tilityyppejä on useita, ja niistä pitää valita oikea. Tavallinen osake- ja rahastosalkku sopii rahastosäästäjälle, koska sille voi ostaa mitä tahansa, myös rahastoja. Osakesäästötili (OST) kuulostaa houkuttelevalta nimeltä, mutta sille saa ostaa vain yksittäisten yhtiöiden osakkeita. Rahastoja ei voi ostaa osakesäästötilille lainkaan. Siksi rahastosäästäjä valitsee aina tavallisen tilin. Miten osakesäästötili toimii?

Tilin voi avata myös omaan pankkiin, jos haluat pysyä tutussa palvelussa. Ero näkyy yleensä rahaston vuosikulussa, joka vähennetään sijoituksista joka vuosi riippumatta siitä, kumman valitset.

Tiliä avatessa pankki kysyy myös asiakkaan tuntemiseen liittyviä kysymyksiä, kuten veroasuinvaltiota ja varojen alkuperää. Tämä ei ole erityinen epäluulo juuri sinua kohtaan, vaan pankkeja koskeva lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikkia uusia asiakkaita samalla tavalla riippumatta siitä, minkä pankin valitset. Kysymyksiin kannattaa vastata rehellisesti ja huolellisesti, koska ne nopeuttavat tilin käyttöönottoa eivätkä vaadi mitään erityisiä liitteitä tavalliselta palkansaajalta.

Rahasto on kuin ostoskori, jossa on pieni pala kymmenistä tai jopa tuhansista yrityksistä. Kun ostat yhden rahasto-osuuden, omistat murto-osan jokaisesta rahaston sisältämästä yhtiöstä. Indeksirahasto on rahasto, joka ei yritä valita voittajia, vaan seuraa automaattisesti tiettyä markkinaa eli indeksiä. Siksi sen juokseva kulu (rahaston vuotuinen hoitomaksu, joka vähennetään rahaston arvosta) on yleensä pieni verrattuna rahastoon, jossa joku valitsee osakkeet käsin.

Esimerkiksi Nordnet Maailma Indeksi sijoittaa noin 1 500 yhtiöön eri puolilla maailmaa, ja sen juokseva kulu on 0,30 % vuodessa eli 3 € vuodessa jokaista 1 000 euroa kohden.

Kun rahasto sijoittaa laajasti koko maailmaan yhden maan tai yhden toimialan sijaan, yhden yhtiön tai maan huono vuosi ei ratkaise koko sijoituksen kohtaloa. Siksi yksi laajasti hajautettu rahasto riittää aloittelijalle: ei tarvitse ostaa montaa eri rahastoa päällekkäin. Mikä rahasto on ja miten valitsen?

Nordnet Maailma Indeksi sijoittaa kehittyneiden maiden osakkeisiin 23 maassa, ja Yhdysvaltojen osuus rahastosta on noin 75 % sen koosta, koska Yhdysvaltojen pörssiyhtiöt muodostavat ison osan koko maailman markkina-arvosta. Tämä ei tarkoita, että rahasto sijoittaisi vain yhteen maahan. Loput hajautuvat kymmeniin muihin kehittyneisiin maihin, mikä silti pienentää riskiä verrattuna yhden maan rahastoon.

Juoksevaa kulua on helpompi ymmärtää euroina kuin prosentteina. Nordnet Maailma Indeksi-rahastossa vuosikulu on 3 € vuodessa, kun sijoitettuna on 1 000 euroa. Jos sijoitettuna on 5 000 euroa, vuosikulu on 15 €, ja 10 000 eurolla vuosikulu on 30 €.

Kulu vähennetään rahaston arvosta automaattisesti, eikä siitä tule erillistä laskua. Mitä suurempi summa on sijoitettuna, sitä enemmän kulu on euroina, mutta prosenttiosuus pysyy samana. Siksi pieni juokseva kulu kannattaa valita jo alusta alkaen: ero muihin rahastoihin kasvaa euroina vuosien myötä, kun sijoitettu summa kasvaa ja kuluja peritään joka vuosi uudelleen.

Kuluero näkyy vasta vuosien kuluttua, kun summat kasvavat kuukausisäästön ja korkoa korolle -ilmiön ansiosta. Jos kaksi rahastoa tuottaisi saman verran ennen kuluja, halvemman rahaston sijoittajalle jäisi joka vuosi hieman enemmän käteen, ja tämä ero kasvaa joka vuosi uudelleen laskettuna kasvaneesta pääomasta.

Siksi kannattaa katsoa juoksevaa kulua jo ennen ensimmäistä ostoa eikä vasta myöhemmin. Kulu on ainoa asia, jonka tiedät varmasti etukäteen. Tulevaa tuottoa ei tiedä kukaan, mutta kulun suuruuden voi tarkistaa rahaston tiedoista jo, ennen kuin päätät sijoittaa siihen.

Neljäs askel ei vaadi juuri mitään tekemistä: se on ajan antaminen sijoitukselle. Mitä pidempään rahasto saa kasvaa rauhassa, sitä enemmän ehtii syntyä niin sanottua korkoa korolle -ilmiötä, jossa aiemmin syntynyt tuotto alkaa itsekin tuottaa lisää tuottoa. Tästä ei kannata hätääntyä, vaikka arvo välillä laskisikin. Mitä teen, kun arvo laskee?

Sijoittamisessa ei tarvitse yrittää ajoittaa ostoja oikein. Kuukausisäästö ostaa osuuksia sekä silloin, kun hinta on korkea, että silloin, kun se on matala, jolloin keskihinta tasoittuu ajan myötä. Tätä kutsutaan joskus keskihintaisuudeksi.

Mitä pidempi aikajänne sinulla on käytössä, sitä vähemmän yksittäisen vuoden nousut ja laskut merkitsevät lopputulokselle. Siksi rahastoon kannattaa laittaa juuri sitä rahaa, jota ei tarvitse seuraavien vuosien aikana.

Ajan merkitys näkyy erityisesti siinä, että varhain aloitettu pieni kuukausisäästö ehtii kasvaa merkittävästi suuremmaksi kuin myöhemmin aloitettu suurempi summa, koska korkoa korolle -ilmiöllä on enemmän vuosia käytettävissään. Tästä syystä ensimmäisen askeleen ottaminen heti kannattaa, vaikka summa olisi aluksi pieni.

Rahaston kasvusta ei makseta veroa vuosittain, vaan vasta silloin, kun myyt osuuksia voitolla. Niin sanotusta kasvuosuudesta (rahasto-osuudesta, joka ei maksa vuosittaista tuotto-osuutta, vaan sijoittaa voiton takaisin rahastoon) ei siis makseta mitään veroa, niin kauan kuin raha pysyy rahastossa.

Kun myyt voitolla, voitosta maksetaan pääomatuloveroa 30 %, ja 34 % siltä osin kuin vuotuiset pääomatulot ylittävät 30 000 euroa. Nordnet ilmoittaa myynnit ja voitot suoraan verottajalle, joten tiedot näkyvät valmiiksi esitäytetyllä veroilmoituksella, etkä joudu laskemaan niitä itse.

Aloittelijan ei tarvitse murehtia verotusta etukäteen: verot tulevat ajankohtaisiksi vasta, kun päätät myydä. Miten rahastojen verotus toimii?

Sama periaate koskee myös silloin, jos vaihdat rahastosta toiseen: rahaston vaihto lasketaan myynniksi, joten myös siitä voi syntyä verotettavaa voittoa, vaikka rahaa ei nostaisi pois tililtä ollenkaan. Siksi rahaston valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa heti alussa, jotta vaihtamisen tarve myöhemmin olisi pienempi.

Osakesäästötilillä verotus toimii eri tavalla: siellä veroa maksetaan vasta, kun nostat rahaa pois tililtä, ei jokaisesta yksittäisestä myynnistä tilin sisällä. Rahastosäästäjälle tämä ero ei kuitenkaan ole valinta, koska rahastoja ei voi ostaa osakesäästötilille lainkaan: tavallinen sijoitustili on ainoa vaihtoehto rahastoon sijoittavalle.

Aloittelijan ei yleensä kannata tehdä muutamaa asiaa. Yksittäisten osakkeiden ostaminen vaatii yhtiön tuntemista ja seuraamista, eikä hajautus toteudu yhden tai muutaman osakkeen salkussa samalla tavalla kuin laajassa rahastossa. Yhden yhtiön huono uutinen voi pudottaa koko sen sijoituksen arvon nopeasti, kun taas laajassa rahastossa vastaava tapahtuma näkyy vain pienenä osana kokonaisuutta.

Vivulla eli lainarahalla vahvistetut rahastot suurentavat sekä nousut että laskut tavallista rahastoa enemmän. Aloittelijalle tavallinen, vivuttamaton rahasto riittää, eikä vivutettua tuotetta tarvitse ymmärtää tässä vaiheessa. Vivutettu tuote sopii paremmin myöhempään vaiheeseen, kun ymmärtää jo, miten tavallisen rahaston arvo käyttäytyy erilaisissa markkinatilanteissa.

Kryptovaluutat eroavat osakkeista ja rahastoista siinä, ettei niiden arvo perustu yhtiöiden liiketoimintaan, tuloksiin tai osinkoihin, ja niiden arvo voi heilua rajusti lyhyessä ajassa. Ne eivät kuulu tähän polkuun, joka on rakennettu laajasti hajautetun osakerahaston ja säännöllisen kuukausisäästön varaan.

Markkinan ajoittaminen (yritys yrittää ostaa juuri pohjahinnalla ja myydä juuri huipulla) ei onnistu luotettavasti edes ammattilaisilta, jotka seuraavat markkinoita päätyönään. Kuukausisäästö poistaa tarpeen yrittää ajoittaa mitään, koska ostot tapahtuvat automaattisesti joka kuukausi riippumatta siitä, mitä markkinoilla sillä hetkellä tapahtuu.

Sijoittamiseen liittyy kaksi eri turvakysymystä, ja niitä kannattaa käsitellä erikseen. Ensimmäinen on, mitä tapahtuisi, jos pankki itse ajautuisi vaikeuksiin: Nordnet Bank AB on ruotsalainen pankki, ja tilillä olevaa käteistä koskee talletussuoja enintään 100 000 € asiakasta kohden. Arvopapereita eli osake- ja rahasto-omistuksia koskee lisäksi sijoittajansuoja enintään noin 22 000 €, jos arvopapereita ei jostain syystä saataisi takaisin.

Toinen kysymys on täysin eri asia: voiko rahaston arvo laskea? Voi ja laskee ajoittain. Se ei ole pankin ongelma, vaan markkinariski, joka kuuluu sijoittamiseen aina eikä katoa mistään talletussuojasta. Onko tämä turvallista?

Suomalaiset pörssiosakkeet ja rahasto-osuudet on merkitty omistajan nimiin arvo-osuusjärjestelmässä, joten ne pysyvät erillään Nordnetin omasta varallisuudesta, vaikka pankille tapahtuisi jotain. Tämä on eri asia kuin tavallinen pankkitalletus, jonka suojaa talletussuoja.

Näiden kahden suojan (talletussuojan ja sijoittajansuojan) tarkoitus on suojata sinua siltä, jos pankki tai välittäjä itse ajautuisi ongelmiin. Ne eivät kuitenkaan suojaa siltä, että rahaston sisältämien yhtiöiden osakkeiden hinnat laskevat markkinoilla: se riski kuuluu sijoittamiseen aina, oli välittäjä mikä tahansa.